← Takaisin blogiin

Kehon ja mielen yhteys – enemmän kuin ajatus

Kuva kehon ja mielen yhteydestä

Moni meistä ajattelee mielen ja kehon erillisinä: mieli tuntee, keho reagoi. Todellisuudessa ne ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa – kuin kaksi ääntä samassa sävelessä. Kun keho kiihtyy, mieli tulkitsee sen helposti uhkana tai kiireenä. Kun keho taas rauhoittuu, mieli saa viestin, että nyt on turvallista olla.

Mutta usein me tulemme kuunnelleeksi lähes yksinomaan mieltä – sen vaativia, kriittisiä tai pelokkaita ajatuksia. Mieli on taitava rakentamaan tarinoita: “en riitä”, “pitäisi jaksaa”, “mitä jos kaikki menee pieleen”. Kun siihen uppoutuu, hermosto kuormittuu ja keho reagoi. Tätä kautta pelkkään ajatteluun nojaaminen voi pitkään jatkuessaan ruokkia masennusta, ahdistusta, stressiä, uupumusta ja ylikriittisyyttä. Mieli ikään kuin käynnistää oman sisäisen kehänsä, jota se ei yksin pysty katkaisemaan.

Keholla on kuitenkin oma “rauhoittumisen järjestelmänsä” – parasympaattinen hermosto – joka aktivoituu esimerkiksi, kun hengitys hidastuu, hartiat laskeutuvat ja katse pehmenee. Silloin myös mielen on helpompi löytää tasapaino. Kun kuuntelemme kehoa, emme yritä ratkaista mielen ongelmia ajatuksella, vaan annamme hermostolle mahdollisuuden rauhoittaa mieli puolestamme.

Miksi rauhoittaminen kannattaa aloittaa kehosta

Mielen rauhoittaminen pelkällä ajattelulla on joskus kuin yrittäisi sammuttaa tulipaloa keskustelemalla sen kanssa. Kun hermosto on ylivirittynyt, järkeily ei riitä – keho täytyy ensin vakuuttaa siitä, että nyt saa levätä.

Rauhoittumisen voi aloittaa yksinkertaisesti:

Nämä pienet hetket eivät poista stressin syitä, mutta ne muuttavat kehon ja mielen välistä viestintää. Rauhoittunut keho kertoo mielelle: “olen turvassa – nyt voin ajatella ja tuntea vapaammin.”

Pieni lisäharjoitus: Silmien sivuille katsominen ja huokaus

Jos haluat kokeilla vielä yhtä lempeää tapaa rauhoittaa kehoa ja mieltä, tässä on pieni harjoitus:

  1. Istu tai seiso mukavasti, pää suorassa ja hartiat rentoina.
  2. Käännä vain silmäsi oikealle ja odota, kunnes huomaat luonnollisen huokauksen, nielaisun tai pienen kehon reaktion.
  3. Palauta katse keskelle.
  4. Toista sama vasemmalle puolelle.

Tämä harjoitus aktivoi ventraalista vagushermoa, eli hermoston osaa, joka liittyy turvallisuuden ja sosiaalisen liittymisen kokemukseen. Se voi auttaa sinua tuntemaan olosi rauhallisemmaksi ja löytämään yhteyttä kehoosi.

💡 Vinkki: harjoitus toimii parhaiten, kun olet jo hieman rauhoittunut hengityksen ja kehon painon tuntemisen avulla. Voit kokeilla sitä vaikka lyhyen hengitysharjoituksen jälkeen.

Loppuun pieni muistutus

Rauhoittuminen ei ole suoritus eikä tavoite. Se on enemmänkin paluuta yhteyteen omaan kehoon ja tähän hetkeen. Jokainen rauhallinen hengitys ja pieni liike kehossa on viesti itselle: “olen tässä, ja se riittää juuri nyt.”

Jos haluat tutkia omaa mielen ja kehon suhdetta lempeästi ja turvallisesti, lyhytterapia etänä voi tarjota siihen tilan.
👉 Tutustu palveluihini täällä.

lyhytterapia, mielen hyvinvointi, rauhoittuminen, kehollinen harjoitus